Kokemusasijantuntija Suomalaisten Perusasiat kuntoon: Asuminen/ Työ/Terveys.

Hiilivoimasta luopuminen tulee kalliiksi

  • Hiilivoimasta luopuminen tulee kalliiksi

Hanasaaren voimalaitoksen osalta sen viimeinen käyttövuosi tulee olemaan näillä näkymin 2023. Neljän vuoden päästä Helsingin energiantuotannosta tipahtaa yksi euroopan tehokkaimmista ja parhaiten kunnossapidetyistä laitosyksiköistä. Miksi näin kova kiire?

Fakta on, että voimalaitosten aiemman ajosuunnitelman mukaisesti toimien olisimme saaneet riittävästi aikaa (n. 2030-2035 asti) miettiä muitakin vaihtoehtoja. Nyt tuo ajallinen etu menetetään ja tehdään ratkaisuja liian kiireellä. Osa nyt päätetyistä ratkaisuista ovat lisäksi kesken ja itseasiassa aivan tarkkaa tietoa ei ole, millä lämmöntarvevaje tuotetaan. Eihän näin mikään vastuullinen toimija toimi.

Hanasaaren voimalan suhteen teknistaloudellinen käyttöikä saavuttaa joka tapauksessa määräaikansa jossain vaiheessa. Nykyisen sijainnin ovat määrittäneet pitkälti tekniset reunaehdot, jotka liittyvät keskitetyn kaukolämmön tuotantoon. Kaupunki kasvaa ja näin ollen oikea vaihtoehto olisi ollut rakentaa suurempi yksikkö Vuosaareen, kuten vaihtoehtotarkasteluissakin oli tämä vaihtoehtokin ollut esillä. Liiketaloudelliset reunaehdot määrittivät hyvin pitkälle sen tosiasian, että nykyisillä sähkön hinnan tasoilla kyseistä monipolttoainetta käyttävää vastapainevoimalaitosta ei ollut kannattavaa rakentaa. Energiatoimialan muutokset tapahtuvat hitaasti ja toimialan kannalta on oleellista, että myös politiikkatoimet ovat johdonmukaisia ja ennustettavissa.  

Seuraavan sukupolven hiilivoimaloihin on tuloillaan paljonkin teknisiä parannuksia, joihin kuuluu mm. hyötysuhteen nostaminen siirtymällä käyttämään eri lämpötilatasoja ja materiaalien kehittymisen myötä tämä on jo mahdollista. Pelkästään sähköntuotannon hyötysuhteen nostaminen 30–> 40% on mahdollista jo nykytekniikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmön ja sähköntuotantoon tarvittava hiilimäärä vähenee, mikäli vain näitä uusia tekniikoita otettaisiin käyttöön. Vastaavasti tasonosto on mahdollista myös vastapainevoimalaitoskonsepteissa.

Alan toimijat ovat tehneet voimalaitoksiin investointeja ja yht’äkkiä tulee tämä hiilen kielto. Korvausvastuu? Juridisesti saattaa tulla aika mielenkiintoisia tapauksia, koska yksittäiset toimijat eivät ole voineet varautua kivihiilen käytön kieltoon jo tehdyissä investointipäätöksissään.

Puupolttoaineilla on tyypilistä, että biomassa poltetaan lähellä tuotantopaikkoja. Tuotantoketjut pitäisi olla kunnossa. Tämä ja toimijoiden epävarmana pitäminen nykyisen hallituksen toimista johtuen johtaa tilanteeseen, että olisimme tässä mittakaavassa biomassan tuonnista riippuvaisia.

Päästökaupan suhteen tosiasia on, että jos yksittäinen valtio omilla päästökaupasta erillisillä toimilla alentaa päästöjään päästökauppasektorilla voidaan muualla vastaavalla määrällä lisätä päästöjä. –> vaikutus kokonaisuuteen nolla. Tälläinen politiikaa ei ole sellaista toimintaa, jota voisin millään tavoin kannattaa. Päästöjä voidaan alentaa ja energiatehokkuuksia nostaa mielestäni ilman, että niitä kytketään aina ilmastomuutokseen. Ilmasto on muuttunut suurelta osin aivan oman syklinsä kautta jo tuhansia vuosia. Ihmisen toiminnan vaikutus globaaliin hiilidioksiditaseeseen on mitätön jo pelkästään, jos sitä verrataan valtameriin absorboituneeseen hiilidioksidimäärään.  

Teknisesti paradoksaalista on, että useimmat nykyiset korkeiden höyryarvojen monipolttoainevoimalaitokset (CHP) tarvitsevat toimiakseen kivihiiltä tai turvetta erityisesti kun puun polttoa halutaan lisätä. Uusimmissa tekniikoissa ei tätä ongelmaa niinkään esiinny.

Pellettipolttoaine nykyisellä Suomen tuotantokapasiteetilla ei riitä  Helsingin tarpeisiin, joten tässä vaiheessa päätöksentekoa tulisi jo siirtyä miettimään kestävämpiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jahkaaminen ja toimiminen kansallisen edun vastaisesti ei ole millään verukkein perusteltua. Vähiten ilmastomuutoksella pelottelulla.  Kivihiilen kielto ei ole järkevää tulevinakaan vuosina seuraavista näkökulmista katsottuna.

  • Puututaan jo entuudestaan hyvin toimiviin sähkömarkkinoihin.
  • Päästöoikeuksien kaupan toimivuus häiriintyy.
  • Valtion mahdolliset korvaukset kariutuneista jo tehdyistä investointipäätöksistä kaatuvat veronmaksajien maksettavaksi.
  • Sähköjärjestelmän mahdollinen tehovaje kylminä talvina. Valitettavasti tämä on arkipäivää jo nykyisen järjestelmän alasajon johdosta.
  • Polttoainemarkkinoiden toimivuus häiriintyy.
  • Huoltovarmuus kriisitilanteissa heikkenee.
  • Suomen energiajärjestelmän kokonaistaloudellinen toimivuus häiriintyy ja johtaa ratkaisuihin, jotka eivät millään tavoin palvele kansantalouttamme (Lähde: Hiilitieto ry / Gaia Oy, Mikko Karan esitys 23.3.2018). 

Malminkartanossa 28.2.2019

Marko Ekqvist, energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Onnistuisikohan pilkotun muovijätteen sekoittaminen lisäpolttoaineeksi kivihiilen sijaan?
Varsinkin kun sitä on maailmalta tarjolla ilmaiseksi, tai sen vastaanotosta jopa maksetaan?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hyvä kirjoitus.
Itsekkin olisin valinnut, pitkin hampain inhosta väristen, nykyisen systeemin miekummin kuin puunpolton.

En vain käsitä, miksi enemmän päästävän, energiaköyhemmän, hiilinieluja pienentävän puun poltto on Vesimeloneille niin paljon hienompaa. Tiedepuolue, heh.

Helen sanoi maaseudun tulevaisuudessa, että 80% pelleteistä tulee tulemaan ulkomailta.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Montako hehtaaria brasilialaista sademetsää tarvitaan pellettien tuottamiseen?

Tein ensimmäisen arvioni Helenin hiilen korvaamisesta pelleteistä yhdessä TKK energiatuotantotekniikan kanssa vuonna 2012. Silloin Kepu uskoi kotimaisiin pelletteihin, vaan jo silloin tiesimme että pelletit tuodaan ulkomailta.

Tein 2012 tutkielman vaihtoehtoisita energioista ja suureksi ilokseni usea suomalainen alan johtava yritys teki minulle hyvät laskelmat. Heleniä ei kiinnostanut edes tapaaminen ja tutustunminen esitykseeni.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nythän tsadilaiset saa sitä mitä ovat tilanneet kun ovat virheitä äänestäneet. Se on hyvä että tuolla tehdään koe miten kaupunki-ihmiset pärjää kun lämpöä ja sähköä aletaan säännöstelemään. Varsinkin kun samaan aikaan aurinko menee nukkumaan ja -70 luvun talvet "palaavat" .

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hyvin ne pärjää. Täällä tuotetaan uusiutuvilla yli 400% sähköstä, ylijäämän mennessä muualle. Koska helsinkiläiset vihreät ovat ilmoittaneet olevansa ympäristöasioissa valovuosia meitä tupauunoja edellä, en usko 100% tuottavan minkäänlaisia vaikeuksia.

Toimituksen poiminnat