*

Kokemusasijantuntija Suomalaisten Perusasiat kuntoon: Asuminen/ Työ/Terveys.

HEKA:n vuokria ollaan hilaamassa kohti Kojamon ja SATO:n vuokratasoja

Tarpeenmukaisen energiankäytön käyttöönotto ja peruskorjausten parempi suunnittelu mahdollistavat vuokratason säilymisen ennallaan myös HEKA:n asunnoissa. Vuokratasoja voitaisiin jopa laskea, mikäli asioita tehtäisiin järkevästi ja synkronoidusti alueyhtiötasolla.

ARA-asunnnoissa vuokra ei saa määräytyä vapaasti markkinoilla, vaan omakustannusperiaatteen mukaan. Vuokraa voi periä vain niin paljon kuin omistajalla kuluu asunnon menoihin, kuten kiinteistön lainanmaksuun, ylläpitoon ja korjauksiin. HEKA:ssa hoitovuokra on keskimäärin 5.80 eur/m2. Keskimääräinen kokonaisvuokra, joka sisältää pääomavuokran on n. 11.50 eur/m2. Pääomavuokran suuruuteen voisi myös vaikuttaa teknisten parannusten kautta, koska järkevästi investoimalla saavutetaan tietyssä ajanjaksossa tilanne, jolloin velkaa voitaisiin lyhentää reippaastikin. Varmuuden vuoksi ja muutenkin pidettäköön tätä lukua lähes vakiona. No, hoitovuokran suuruus sitten vaihtelee eri yhtiöissä ja vuokranmääritysyksiköissä asunnon iästä, tehdyistä huolloista ja tietenkin asukkaista riippuen. Mainittakoon vielä, että Kojamon (aik. VVO) ja SATO:n kohteissa keskimääräiset vuokrat joillakin alueilla voivat olla reippaasti yli 20 eur/m2.

Selvitin aiemmin (HU:n Blogitekstini viime vuodelta), että tietyillä peruskorjauksiin liittyvillä toimenpiteillä tai niiden yhteydessä, saisimme kiinteistösähkön kulutusta huomattavastikin alaspäin, mikäli vain tietyt komponentit mm. säädön ja ilmanvaihdon osalta vaihdettaisiin nykyaikaisiin versioihin. Tämä koskisi kaikkia kohteita ja automatiikan asentamista myös jo peruskorjattuihin taloihin, uusista kohteista puhumattakaan.

Peruskorjausten parempi suunnittelu ja nykyaikaisen talotekniikan käyttöönotto myös vanhoissa kiinteistöissä on nykypäivää ja mahdollistaa huomattavat säästöt yhtiötasolla. Näistä toimista koituvat säästöt voitaisiin kohdentaa suoraan hoitovuokran suuruuteen. Korot ovat nyt ennätys alhaalla ja näin ollen alueyhtiöiden vuokrankorotusilmoituksissa on, huvittavaa kyllä, korotusperusteeksi ilmoitettu pääosin pääomakustannusten nousun vaikutus määritettyihin vuokriin. Ilmeisesti tämä teksti on jäänyt tähän vuodelta 2008, jolloin näin olikin.

Nykytekniikka mahdollistaa kohdekohtaisen reaaliaikaisen ohjauksen, seurannan ja säädön. Esimerkkinä sähkötolppien kytkeminen päälle etänä tai saunavarauksiin liittyvät varaussovellukset. Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja säätötekniikan käyttöönotto, tekoälypohjaiset lämmön-, ilmanvaihdon ja kiinteistösähkön säätö. Lämpöpumpputeknologioiden hyödyntäminen poistoilman lämmöntalteenotossa. Geotermisen energian hyödyntäminen kohteissa, joissa se on teknisesti ja kaavoituksen puolesta mahdollista. Tarpeenmukaisuus on päivän sana. Miksi näitä ei oteta HEKA:ssa käyttöön? Kustannussäästö pelkästään yhdenkin HEKA-yhtiön suhteen olisi huomattava näiden tekniikoiden käyttöönoton myötä. Lämmitys on yksi merkittävimmistä menoeristä ja luulisi kaikkia kiinnostavan kuinka paljon HEKA tasolla pusketaan lämmintä ilmaa suoraan puhaltimien kautta taivaan tuuliin ja eritoten, miten tämä poistoilmaan sitoutunut lämpö voitaisiin hyödyntää.

Otan esiin vielä yhden esimerkin, nimittäin turhaan päällä olevat lenkkisaunat vakiosaunavuoroista puhumattakaan. Varausjärjestelmä ja siihen liittyvä säätöjärjestelmä olisi kohtuullisen edullinen investointi. Varaukset voisi tehdä ja vahvistaa puhelimeen asennettavalla sovelluksella.

Asukkaiden ehdokkaat HEKA:n emoyhtiön ja alueyhtiöiden hallituksiin valitaan nyt syksyllä vuokranmääritysyksiköiden asukaskokouksissa. HEKA:n hallituksen asukkaiden nimeämät jäsenet valitsee vuokralaisneuvottelukunta tammikuussa 2018. Lopullisesti hallituksen asukasjäsenet nimeää yhtiökokous huhtikuun lopulla.

Asukasjäsenillä on siis merkittävä vaikutusmahdollisuus näissäkin asioissa ja ääntä pitääkin käyttää, koska esimerkiksi nyt esitetyt vuokrantasausmallit eivät mielestäni ota huomioon riittävästi esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyviä asioita. Vaikutelma on, että HEKA:n hallituksesta puuttuu osaamista tämän osa-alueen suhteen ja rutkasti.

Ehdokkaiden esittelyt löytyvät osoitteesta: https://www.hekalaiset.fi/ehdokkaat-heka-luottamustehtavii/ehdokkaat-1-5...

 

Malminkartanossa 29.10.2017

Marko Ekqvist

energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

ehdokaskandidaatti HEKA:n hallitukseen kaudelle 1.5.2018 – 30.4.2019

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ylöshän nämä vuokrat pitäisi saada. Itsekin nautin epäreilua piilotukea Hekalaisena.

Toki samalla kelan asumistukia joutaisi laskea urakalla jotta Helsinkiin ei olisi niin paljon tulijoita joilla ei ole mahdollisuutta maksaa itse kämpästään.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Lämminkäyttövesi on merkittävä energian kuluttaja. Sen kulutusta voi vähentää ilman investointeja. Tiedottamisella saadaan aikaan tuloksia.

Toisaalta myös Helen tarvitsee rahaa organisaationsa ylläpitoon ja osingon maksamiseen kaupungille. Valtion maksamat asumistuet kiertyvät näin kätevästi helsikiläisten veronmaksajien taakan keventäjiksi.

Toimituksen poiminnat