Kokemusasijantuntija Suomalaisten Perusasiat kuntoon: Asuminen/ Työ/Terveys.

Kaupunginvaltuuston päätökset ja Pariisin ilmastosopimus

  • Ulkoilualue Helsingissä 2016. Kuva: Marko Ekqvist.
    Ulkoilualue Helsingissä 2016. Kuva: Marko Ekqvist.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan 26.10.2016. Päätöstiedotteessa todetaan, että yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaava esittää Helsingistä tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne.

Ennen lokakuun päätöstä minäkin kirjoittelin asiasta ja lähinnä pyrin tuomaan esiin oman näkemykseni väestöennusteiden ongelmatiikasta ja siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Jostain ihmeen syystä tätä väestöennustelukua pidetään edelleenkin totena ainakin Helsingin kaupungin Tietokeskuksessa ja on hyväksytyn yleiskaavan asuntotuotantotarpeen laskentaperusteenakin käytetty.

Toinen mielenkiintoinen seikka, jonka nyt haluan tuoda esille on tekijä, jonka luulisi kiinnostavan myös vihreitä sekä muita valtuustoryhmiä, jotka runnoivat läpi yleiskaavapäätöksen. Tämä asiakokonaisuus liittyy siis ylipäänsä pyrkimyksiin laskea kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuuksia ilmakehässä. Mitä Suomi tai kaupungit ylipäänsä voisivat tehdä tämän asian suhteen? Tehokkaita konsteja tähän ei varmaan löydy yhtä ja ainoaa, mutta monen tekijän kautta kylläkin. Nämä keinovalikoimat nostettiin erityisesti ylös nyt syksyllä voimaan tulleessa Pariisin ilmastosopimuksessa. Näitä keskeisiä komponentteja ovat energiantuotannon päästöttömyys, entistä suuremmat panostukset energiatehokkuuteen sekä hiilidioksidin laajamittainen sitominen. Näin tiiviisti esitettynä tuo vuosi sitten koottu sopimuskokonaisuus.

Mitä tulee tuohon laajamittaiseen hiilidioksidin sitomiseen, niin tältä osin näen ristiriitaa Helsingin yleiskaavaan liittyvään puistoalueille kohdistuviin suunnitelmiin lisätä rakentamista. Puistoalueisiin ei nimenomaan tulisi koskea vaan päinvastoin niitä tulisi lisätä, jotta Helsinki toimisi johdonmukaisesti Pariisin ilmastosopimusten linjausten kanssa.  

Yleiskaavan väestöennusteiden epärealistisuus yhdistettynä tähän edellä mainittuun kokonaisuuteen ei oikein anna hyvää kuvaa päätöksenteon perusteiden tekijöistä ja päätöksentekijöistä puhumattakaan. Väkisin tehdystä ja vääriin lähtötietoihin pohjautuvasta ratkaisusta ei voi tulla mitään hyvää. Onneksi päätöksentekijöistä suurin osa vaihtuu kevään 2017 vaalien jälkeen, niin edes osa vääristä päätöksistä saadaan korjattua uuden valtuuston toimesta.

 

Lähteet:

Pariisin ilmastosopimus

Luonnonvarakeskus: Suomen metsät 2012. (http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c1-maintence-of-carbon.htm)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat