Kokemusasijantuntija Suomalaisten Perusasiat kuntoon: Asuminen/ Työ/Terveys.

Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla

  • Helsinki varautuu asuttamaan 860 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä.
    Helsinki varautuu asuttamaan 860 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä.

Eipä löydy kovin tyytyväisiä kannanottoja nykyiseen Helsingin kaavoituspolitiikkaan ja sen vihreään ilmentymismuotoon. Vihreää se on siksi, että suunniteltu rakentaminen keskittyy pääosin puisto- ja virkistysalueille, eikä tietenkään luonnontilaisia metsiköitäkään ole unohdettu saati kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lentokenttäalueita. On siinä muutakin outoa. Lue tämä juttu, niin tiedät mikä mättää.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.11.2015 Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin   860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Aiemmissa esityksissä tuo luku taisi olla 865 000. Hyvä, nyt on löydetty laskenta- ja mitoitusperuste, jolla suunnitelmia lähdetään viemään eteenpäin.

Se mihin moinen arvio perustuu niin mene ja tiedä. Mutta siitä olen aivan varma, että monissa ennustemalleissa esiintyy suurta epävarmuutta ja tässä sitä epävarmuutta esiintyy jostain syystä "runsaasti". Todellisuudessa asiat eivät aina noudata lineaarista mallikäsitettä.

Sotkanet tietokanta (sotkanet.fi) on erinomainen tietolähde demografisen tiedon hakuun. Sotkanetin ennuste vuoden 2040 Helsingin väestömääräksi on esitetty olevan 728 000. Nyt viimeinkin alkaa mielenkiinto herätä. Yleiskaavaehdotuksen väkimäärään päästäksemme tulisi väestömäärän lisääntyä vuositasolla lähes 14 000. Tätä ei selitä pelkästään syntyneiden ja kuolleitten saati tulo- ja lähtömuuttajien erotukset. Mistä mahtaakaan loppumäärä kehkeytyä? Siitä asiasta voisin varmaan kirjoittaa useitakin blogikirjoituksia, mutta pysytäänpä nyt tässä kaupunkisuunnittelun lähtötietojen ihmettelyssä.

Käydäänpä vilkaisemassa Tilastokeskuksen vastaavia lukuja väestöennusteista.

Naisten lukumäärä vuoden 2015 osalta Tilastokeskuksen mukaan oli 330 000 ja ikähaarukassa 15-50v vastaavasti 171 000. Tuhatta naista kohden syntyy noin 40 lasta ja vuoden 2015 lukuarvoilla tämä tarkoittaa 6700 synnytystä. Vastaavasti ennusteen mukaan vuoden 2040 naisten lukumäärä olisi 192 000, syntyneisyysluvun ollessa 37,6 ja lapsia syntyisi näin ollen tämän lähteen mukaan n. 7200 vuodessa. Tällä menolla Helsingin väkimäärä olisi vuosikymmenen loppuun mennessä n. 830 000. Taas saatiin eri luku.

Kannatan kasvu- ja yritysmyönteisen ilmapiirin luonnollista kehittymistä. En oikein ymmärrä, miten se tehdään muodostamalla ensin väestömäärätavoite ja tuottamalla tämän perusteella sen kehikon ympärille väkisin viety kaavoitussuunnitelma. Edellä esitetyt tilastoaineistotkaan eivät tue kaavoitusperusteissa esitettyä rajua väestökasvua.

Eikö jokin näistä tietolähteistä tulisi päivittää vastaamaan nyt esitettyjä tietoja? On siinä väestöennusteiden tekijöillä ihmettelemistä, kun pitää väkisin keksiä mistä Pohjois-Suomen kunnista saadaan 250 000 lisäys Helsinkiin vuoteen 2050 mennessä? Vai onko se sitten vaan niin,että kun Helsinki tekee väestöennusteen, niin se on ja pysyy faktana? Näin se varmaan on, ainakin tämän valtuustokauden loppuun saakka.

Epärealistiset ja ylimitoitetetut suunnitelmat poikivat usein  mainetta niiden esiintuojille, saattaapa siitä saada jonkin palkinnonkin. Jokuhan näistä ne pisteet kerää. Toinen asia sitten on, kuinka ja millä keinoin näihin tavoitteisiin päästään, kustannuksista puhumattakaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyvää analyysiä - se, että väestönkasvua ennustetaan viivoittimella historiallisen kasvun perusteella on jossain määrin nurinkurista, sillä väestö lisääntyy todennäköisesti juuri sen verran kuin kohtuuhintaisia asuntoja rakennetaan.

Historiallinen kasvu osoittaa toki muutoksen suunnan (väki vähenee tai lisääntyy), mutta muutoksen suuruus on seuraus harjoitetusta asuntopolitiikasta.

Toki maksimi voidaan tässäkin saavuttaa. Nopeastikin, joko rakentamalla liian kallista, tai liian huonoihin sijainteihin.

Käyttäjän PekkaVuori kuva
Pekka Vuori

Yleiskaavan väestömitoituksen perusteet on julkaistu syksyllä 2012 laaditussa työohjelman liitejulkaisussa ”Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050” http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012-3.pdf

Väestöprojektiot eivät ole samoja kuin Sotkanetistä löytyvä Tilastokeskuksen tekemä ennuste. Helsinki on laatinut jo vuosikymmenien ajan omat ennusteensa. Helsingin ennustemalli lähtee koko Helsingin seudun työmarkkina-alueen vetovoiman arvioinnista suhteessa muuhun maahan sekä ulkomaihin, ja tähän muuttoliike perustuu. Helsingin kaupungin väestöennusteessa otetaan lisäksi huomioon asuntomarkkinaperustainen seudun sisäinen dynamiikka ja rakentamisen resurssit.

Yleiskaavan mitoituksen lähtökohdaksi valittiin nopean kasvun vaihtoehto, koska sen mukainen väestönkasvu on julkaisussa arvioitu ”suotuisissa” olosuhteissa olevan täysin mahdollinen. Tämän ennusteen mukaan väestö kasvaisi keskimäärin 6800 asukkaalla eli 1,1 prosentilla vuodessa, ja siten nykyisen kaltainen kasvu jatkuisi 2050 saakka. Seudulle tulesta muuttovoitosta arvioidaan 80 prosenttia tulevan maahanmuuttajista. Syntyvyyden ei ole oletettu kasvavan nykytasosta.

Yleiskaavatyössä siis varaudutaan nykyisen kaltaisen kasvun jatkumiseen ja arvioidaan kuinka paljon Helsinkiin pitäisi rakentaa, jotta tämä määrä mahtuisi tiiviin kaupunkirakenteen sisälle. Uhkaksi koetaan seudulle suuntautuvan kasvun hajautumisen laajalle alueelle kehyskuntiin ja vielä ulommas.
Pekka Vuori
Helsingin kaupungin tietokeskus

Käyttäjän ekqvist kuva
Marko Ekqvist

Kiitos Pekka vastauksestasi. Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella jne. paistaa läpi. Edustan itse sitä koulukuntaa, jossa ei sementoida tiettyjä muuttujia tiettyyn vaihtoehtoon vaan haetaan esim. 8 vuoden syklillä (tässä tapauksessa) tietyillä menetelmillä aina optimaalista ratkaisua. Tietokeskus varmaan pystyy (ellei sitten jo ole tehnyt) tekemään mallin, joka kykenee neuroverkkoperusteisesti luomaan skenaarioita/projektijoita asioiden tilasta perustuen aina tuoreimpaan tietoon? Ellei, niin ihmettelen, koska siihen kykenee tällainen työttömänä työnhakijana oleva kokemusasiantuntijakin! Tiedolla ja nimenomaan oikealla tiedolla voidaan sitten harjoittaa Tiedolla johtamista, joka lienee teidänkin fokuksessa tänäkin päivänä.

Toimituksen poiminnat