Kokemusasijantuntija Suomalaisten Perusasiat kuntoon: Asuminen/ Työ/Terveys.

Kehä I:sen 20 miljoonan remontti maksaakin meille 1,3 miljardia!

  • Kehä I - Työmaa Kannelmäen kohdalla 2.5.2016
    Kehä I - Työmaa Kannelmäen kohdalla 2.5.2016

Sujuvaa liikennettä Kehä I:lle – tavoite hyvä – toteutus tosin osoittaa järjen köyhyyttä

Miten on mahdollista lamauttaa pääkaupunkiseudun ja Suomen vilkkain väylä KEHÄ I lähes kahdeksi vuodeksi? Töitä työmaalla tehdään vain aamuvuorossa. Työt kolmeenvuoroon! Maksamme 20 miljoonan euron urakasta ruuhkissa 1.3 miljardia euroa pelkästään välillisinä työajanmenetyskustannuksina.

Täytyy myöntää, että Liikennevirasto oli oikeassa ilmoittaessaan, että Kehä I:sen remontti puurouttaa liikennettä entisestään.


Näin on myös tapahtunut. ”Tehdään kerralla kuntoon” –periaatteella, maksoi mitä maksoi. Tätä periaatetta varmaan moni työmatkalainen pohtii ruuhkassa ollessaan, eikä aina niin hyvillä mielin. Tämä ”Kerralla kuntoon” –projekti kun voitaisiin myös toteuttaa 24/7 periaatteella. Kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Siis 6-7 kuukaudessa.


Moni muukin tätä varmaan miettii, että eikö tätä remonttia olisi sittenkin voinut suunnitella siten, että se olisi toteutettu nopeutettuna ja keskeytymättömänä vuorotyönä. Työmaamelusta ei olisi varmaan ollut haittaa, mutta 100 000 autoa vuorokaudessa seisomassa ruuhkassa ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta, saatikka ekologiselta. Elämmekö edelleen 1900-luvun suunnitelmataloudessa?
Liikenne hidastelee Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän kohdilla pahasti. Iltapäivisin voi ruuhkaa esiintyä vielä kuuden maissa näilläkin tieosuuksilla.

Ainoa neuvo lienee siirtää aamupäivän palaverit iltaan, sekään ei aina onnistu. Ajatellaan positiivisesti. Ehkä tämä kannustaa käyttämään teknisiä apuvälineitä, joita ei ole aiemmin tullut kokeiltua. Videoneuvotteluita hyödyntämällä voisi välttää moisen ruuhkassa kököttämisen. Säästyisi aikaakin. Perheen arki muuttuu, kun töihin mennäänkin vasta klo 10 jälkeen. Kaikille tämän tyyppinen työaikojen sovittelu ei käy päinsä.

Helpottaahan se sitten, kun vuoden 2017 lopussa ruuhkat välttävät remontin valmistuttua. Remontin hankintahinnaksi on ilmoitettu 19 miljoonaa euroa. Välilliset kustannusvaikutukset työssäkäyvän väen ruuhkassa kököttämiseen vievät viimeisimmän laskelmani mukaan 1.3 miljardia euroa. Muista kustannuksista puhumattakaan. Vajaita työpäiviä siis 450 päivän osalta vuoden 2017 loppuun! Laskelmassa on otettu huomioon työssäkäyvän jonottajan työajanmenetys ja sitä kautta siis kustannusvaikutus pääkaupunkiseudun yrityksiin ja elinkeinoelämään.


Sen verran se ruuhkassa jonottaminen maksaa tämän projektin osalta!

 

Lähteet:
Liikennevirasto: Liikennetilannepalvelu (http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/).
Tilastokeskus: Palkkarakennetilasto 2012.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Näitä "ikuisuustyömaita" riittää pääkaupunkiseudulla vaikka kuinka paljon. Hyvänä esimerkkinä on Ilmalan ratapihan ylittävä siltatyömaa, joka on ollut työmaana jo vuosia. Harvoin siellä näkee ketään edes töissä.

Olen itsekin ihmetellyt tietyömaiden verkkaisuutta. Suurissakaan projekteissa ei ole kuin kourallinen miehiä ja muutama työkone hommissa. Toki näin saadaan savotta kestämään pidempään, mutta onko se tarkoituksenmukaista?

Sen sijaan Kehä I ruuhkautuu vain aamuisin pariksi tunniksi ja sama juttu iltapäivällä. Muutoin siellä mahtuu kyllä ajelemaan mainiosti.

Syy lienee se, että kaikki lähtevät töihin ja töistä pois samaan keskimäärin samaan aikaan.

Helsingissä ei ole ruuhkia ns. ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kadut ovat suorastaan tyhjinä klo 10-14 välisen ajan sekä 18-06 välillä.

Jos työmatka osuu näille kellonlyömille, niin ei myöskään tarvitse pysähdellä muutoin kuin järjettömästi ajastettuihin liikennevaloihin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juha-Pekka Kosonen

Siispä Kehä I rakentamista pitäisi tehdä klo 18:00-06:00 välisenä aikana. Silloin kukaan ei huomaisi mitään. Päivällä vain niitä töitä jotka eivät aiheuttaisi vältöntä ruuhkaa.

Kaksi 6 tunnin työvuoroa. Työvuorossa yksi 15 min tauko. Rakentamisen tehokkuus olisi arviolta + 30 % päivätyöhön verrattuna, kun liikenne ei häiritsisi ja onnettomuusriskit olisivat lähes olemattomia.

Työvuorojen vaihto, yötyövapaat jne. järjestettävissä vaikka teollisuuden 5-vuorojärjestelmää soveltaen.

Arvatenkin tähän löytyy satoja syitä miksi näin ei voi tehdä !

Pekka Iiskonmaki

#2
Juuri noin se pitäisi urakoida. Suomi on kadottanut jo kauan sitten suhteensa työhön ja sen tekemiseen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos motivaatio on kohdallaan, rakentaminen kyllä onnistuu nopeastikin:

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1369307/Ja...

Tai toinen suoritus vuodelta 1942: 2000 kilometriä tietä täysin mahdottomassa maastossa alkaen maaliskuun 8 päivä ja päättyen samana vuonna lokakuun 28 päivä. Suorituksen arvoa nostaa se, ettei rakentajilla teoriassa ollut minkään valtakunnan eväitä rakentaa yhtään mitään, tuskin osasivat edes lukea (tieturvallisuuskorttikin puuttui). Motivaatiota sen sijaan löytyi:

https://en.wikipedia.org/wiki/Alaska_Highway

Pekka Iiskonmaki

#5
Suomi on hukannut duunarimallin. Se on täysin hukassa. Duunari on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toi 1,3 mrd ei koidu kustannusten aiheuttajalle eli sille taholle, josta viivytys johtuu, joten sen kannattaakin toimia noin, koska noi tapahtuukin.

Taitaa olla koko ongelman ns. juurisyy se, että kustannukset menevät väärään paikkaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Itse asiassa maksajalle/valtiolle kaikenlaisesta turhasta hidastelusta aiheutuu suuriakin kustannuksia, koska kansalaiset ovat tuon ajan poissa hyödyllisestä työstä tai vapaa-ajaltaan, joista molemmista kilisee valtion kassaan runsaasti rahaa.

Yleensä nämä kustannukset jätetään Suomessa kokonaan huomioimatta. Esimerkiksi pientareella satunnaisesti tapahtuvan nurmikonleikkuun vuoksi voidaan asettaa 50 km/h nopeusrajoitus koko kesäksi 20 km matkalle. Vastaavasti toimitaan, kun viereiselle pellolle kaivetaan kaapelia. Jos Kuopion moottoritiellä on mutka, sinne laitetaan 60 km/h rajoitus viideksi vuodeksi sen sijaan, että mutka oikaistaisiin tai rajoitus asetettaisiin vain mutkaan.

Niissä maissa joissa ihmisten aikaa ei pidetä arvottomana, saa urakoitsija aiheettoman tietyömerkin tai rajoituksen asettamisesta mittavat sakot. Aiheettomaksi merkki katsotaan silloin, jos ajoradalla ei ole estettä tai työmiehiä. Tuo lisäisi myös toiminnan uskottavuutta, koska tielläliikkujat silloin tietäivät varmasti, että siellä jotain hidastamisen arvoista on, ja todennäköisesti noudattaisivat rajoituksia aiempaa paremmin.

Toimituksen poiminnat